Kivut kiukaan kivihin, surut saunan sammalihin – saunominen puhdistaa kehon ja mielen

Saunomisen merkitystä on turha typistää tutkittuihin terveysvaikutuksiin tai pelkkään peseytymiseen: sauna on aina ollut (ja on edelleenkin) paljon muutakin kuin pesupaikka. Se on osa suomalaisen kulttuurin syvintä ydintä; pysähtymisen ja läsnäolon tila, jossa arjen kiire ja murheet menettävät merkityksensä. Saunaan liittyy valtava määrä hiljaista kunnioitusta ja suuria tunteita: siellä on synnytty, siellä nautittu ja siellä on pesty kuolleita. Runollisesti ilmaisten sauna on mielen ja kehon pyhäkkö sekä sosiaalisen ja henkisen puhdistautumisen rituaalipaikka, jossa asiat palautuvat mittasuhteisiinsa.

Sauna on sekä yksityinen tila että yhteinen rituaali

Perinteisesti suomalaiseen saunakulttuuriin kuuluu yrttien ja muiden kasvien käyttö: jo ammoisista ajoista asti saunassa on vihdottu, vastottu ja jopa piiskattu nokkosilla. Ylipäätään kasveja on perinteisesti hyödynnetty varsin monipuolisesti; yrttien seassa on kylvetty, niitä on haudutettu löylyveteen ja yrttikimppuja on ripustettu saunaan roikkumaan. Suomalaisessa saunaperinteessä kasvien käyttö ei kuitenkaan ollut vain “lisämauste”, vaan osa syvempää luontosuhdetta. Sauna on perinteisesti nähty paikkana, jossa ihminen puhdistuu sekä fyysisesti että henkisesti, usein luonnon kasvien ja metsän tuoksujen ympäröimänä.

Tunnetuin suomalainen saunakasvi on tietenkin koivu, josta tehty kimppu on länsisuomalaisittain vihta ja itäsuomalaisittain vasta. Koivu ei kuitenkaan ollut ainoa vihtapuu vaan sen lisäksi ainakin pihlajan, tammen, lepän ja haavan oksilla on vastottu. Kataja on yksi suomalaisen kansanparannuksen tärkeimmistä kasveista ja myös siitä on neulasten pistelevyydestä huolimatta tehty vihtoja. Katajanoksia on myös levitelty lauteiden alle ja nakattu löylyveden sekaan.

Suomalaisessa saunassa on perinteisesti hyödynnetty myös siankärsämöä, kanervaa, mesiangervoa, kuusta, mäntyä, minttua ja nokkosta. Saunan lämmössä ihohuokoset avautuvat ja kasvien vaikuttavat aineet imeytyvät hellästi hoitaen pintaa syvemmälle. Myös kasvien tuoksuilla on tärkeä merkitys: esimerkiksi koivun, katajan tai kuusen tuoksu auttaa rauhoittumaan ja rentoutumaan.

Eteeriset öljyt sulostuttavat saunahetken

Tuoreiden kasvien lisäksi hoitavia tuoksuja voi saada saunaan myös eteeristen öljyjen avulla. Niiden ehdottomana etuna on helppokäyttöisyys ja riittoisuus: eteerisissä öljyissä kasvien hoitava voima on sullottu todella tiiviiseen muotoon.

Nykyajan kiireisessä elämänmenossa eteeriset öljyt auttavat mieltä siirtymään suoritusmoodista rentoutumiseen; tuoksuilla on suora yhteys aivojen limbiseen järjestelmään, joka säätelee tunteita ja muistoja.

Erityisesti kaupungeissa asuville eteeriset öljyt ovat näppärä keino tuoda luonnon hoitavaa voimaa kerrostalon lauteille. Kasvikunnan moninaisten tuoksujen hyödyntäminen tyydyttää nykyihmisen kaipuuta luonnon helmaan myös silloin, kun aitoon korpimetsään tai mökkisaunaan ei ole mahdollista päästä.

Saunan lämpö tehostaa eteeristen öljyjen vaikutusta, sillä kuumassa ja kosteassa ilmassa öljyjen mikroskooppiset tuoksumolekyylit haihtuvat nopeasti, pääsevät hengityksen mukana syvälle keuhkoihin ja toisaalta myös imeytyvät laajentuneiden ihohuokosten kautta verenkiertoon. Eteerisistä öljyistä esimerkiksi eukalyptus ja piparminttu avaavat hengitysteitä ja helpottavat tukkoista oloa. Saunan lempeä lämpö yhdistettynä esimerkiksi rosmariinin eteeriseen öljyyn rentouttaa lihaksia. Laventeli ja seetripuu auttavat puolestaan laskemaan stressitasoja ja valmistamaan kehoa yöunia varten.

Koska eteeriset öljyt ovat erittäin tiiviitä ja palonarkoja kasviuutteita, niitä ei koskaan saa tipautella suoraan kuumille kiuaskiville, sillä ne voivat syttyä palamaan tai kärytä pahasti. Eteerisiä öljyjä kannattaa lisätä löylyveden joukkoon (muutama tippa riittää) tai käyttää erityisiä kiukaaseen asetettavia kivikuppeja, joissa veteen sekoitettu öljy haihtuu ilmaan tasaisen lempeästi.

Hiljaisuuden, löylyn ja laulun voima

Moni meistä haluaa löylytellä hiljaisuudessa, jonka suojissa voi kaikessa rauhassa miettiä syntyjä syviä. Hiljaisuuden vallitessa lauteilla istujan huolet haihtuvat ja mieli puhdistuu samassa tahdissa kehon kanssa. Usein ajatellaan, että juuri hiljaisuus tekee saunasta turvapaikan, jossa on poikkeuksellisen helppoa pysähtyä ja matkata mielen pyörteistä takaisin kehoon.

Hiljaisuuden lisäksi suomalaiseen saunaperinteeseen kuuluvat myös löylylaulut. Etenkin entisaikaan kidoista kirposi toisinaan yhteislaulu, jossa kiukaan mustien urkujen säestyksellä ensimmäisen säkeen luikautti esilaulaja, minkä jälkeen muu väki veisasi perässä.

Laulamalla tervehdittiin ja kunnioitettiin saunaa ja sen löylyä. Saunalaulu herätteli löylyn ja varmisti sen, että se pysyi hyvänä, lempeänä ja parantavana. Itämerensuomalaisessa kansanperinteessä löyly tarkoitti paljon muutakin kuin kuumille kiville heitetystä vedestä syntyvää lämpöä ja höyryä. Perinteisesti löyly liitettiin elämänvoimaan, henkeen ja saunan haltiaan (saunatonttu, saunan äijä tai saunan neitonen), jonka näkyvänä ja tuntuvana muotona sitä pidettiin.

Löylyä pitikin kohdella kunnioituksella. Saunassa ei saanut kiroilla, meluta tai puhua pahaa muista. Jos löylyä loukkasi, saunan haltija saattoi vihastua, ja löyly alkoi polttaa tai vei voimat. Löylyn “lyömä” ihminen alkoi voida huonosti ja hänen piti kiireesti poistua saunasta.

Kun lauteilla istuttiin hämärässä ja laulettiin löylyä kunnioittavia saunaveisuja yhdessä, kaikki tittelit ja arjen roolit putosivat pois. Yhteinen ääni ja saunan puuseinien pehmeä kaiku loivat tilan, jossa jokainen veisaaja tuli nähdyksi ja kuulluksi. Yhteisten löylylaulujen koettiin hitsaavan ihmiset yhteen tavalla, johon arkinen jutustelu ei yltänyt.

Löylylaulu

Terve löyly, terve lämmin

terve löyly, terve lämmin

Löylyseni, lämpöiseni

löylyseni, lämpöiseni

Puun löyly, kivien lämmin

puun löyly, kivien lämmin

Vesi vanhan veen emosen

vesi vanhan veen emosen

Saata sauna lämpimäksi

saata sauna lämpimäksi

Kivet löylyn lyötäväksi

kivet löylyn lyötäväksi

Heitän siit simaisen löylyn

heitän siit simaisen löylyn

Mesilöylyn löyhäytän

mesilöylyn löyhäytän

Tekemähän terveyttä

tekemähän terveyttä

Rauhoa rakentamahan

rauhoa rakentamahan

Kivut kiukahan kivihin

surut saunan sammalihin

Kivut kiukahan kivihin

surut saunan sammalihin

Ekologiset pesuaineet kunnioittavat luontoa

Ekologiset pesuaineet ovat luonnollinen valinta saunaan, koska ne kunnioittavat saunan perinteistä roolia kehon ja mielen puhtaana pyhättönä ilman synteettisiä kemikaaleja tai vahvoja tekotuoksuja. Ole Hyvän kotimaiset ekopesuaineet ja shampoot eivät kuormita luontoa, mikä on erityisen tärkeää mökkisaunalla, jolta pesuvedet päätyvät suoremmin maaperään tai vesistöihin. Oman osansa suloiseen saunaelämykseen tuovat myös Ole Hyvä -suihkugeelien, -shampoiden ja -hiustenhoitoaineiden miedot, kasvipohjaiset ainesosat ja niiden tuoksut,

jotka toimivat saunan lämmössä lempeänä aromaterapiana ja hoitavat ihoa sekä hiuksia sopusoinnussa saunan löylyn hyväätekevien vaikutusten kanssa. Ekologiset pesuaineet sulauttavat saunojan osaksi puhdasta luonnon kiertokulkua.