Mustasta perjantaista vihreämpi?

Kerskakulutukseen yllyttävä Black Friday on musta perjantai luonnolle ja planeettamme kantokyvylle. Mutta onneksi jokainen meistä voi valita paremmin myös marraskuun viimeisenä perjantaina — myös ostamatta jättäminen on valinta.

Black Friday on kulutuskeskeisen elämäntavan surullinen kiteytymä, jossa ihmisyys kutistuu termiin “kuluttaja”.

Mitä vikaa Black Fridayssä on?

1. Ylikulutus yltyy
Joka tuutista tulvivat Black Friday -alennukset houkuttelevat ihmisiä ostamaan enemmän tavaroita — myös sellaisia, joita he eivät edes tarvitse. Tämän seurauksena luonnonvarojen kulutus ja jätteiden määrä lisääntyvät; tuotteiden valmistaminen, kuljetus ja käyttö kuluttavat suuria määriä energiaa, vettä ja raaka-aineita, ja jokainen tuote jättää jälkeensä hiilijalanjäljen.

2. Elektroniikkajätteen määrä lisääntyy 
Tutkimusten mukaan elektroniikkatuotteet ovat usein suosituimpia Black Friday -ostoksia. Elektroniikan tuotannossa tarvitaan harvinaisia mineraaleja, joiden louhinta aiheuttaa ympäristöhaittoja, ihmisoikeusrikkomuksia ja muita yhteiskunnallisia ongelmia.

On selvää, että elektroniikkajätteen määrä kasvaa, kun vanhoja laitteita heitetään pois uusien tieltä. Vuonna 2019 maailmassa syntyi arviolta 53,6 miljoonaa tonnia elektroniikkajätettä. Koska kulutus kiihtyy kiihtymistään, elektroniikkajätteen määrän ennustetaan kasvavan noin 74 miljoonaan tonniin vuoteen 2030 mennessä. Kasvua kiihdyttää elektroniikan lyhyt elinkaari, uusien mallien jatkuva lanseeraus sekä globalisoitunut kulutuskulttuuri.

Vuonna 2019 globaalisti kierrätettiin asianmukaisesti vain noin 17,4 % kaikesta elektroniikkajätteestä, kun Euroopassa päästiin sentään 42,5 %:n kierrätysasteeseen. Tämä tarkoittaa, että maailmanlaajuisesti katsottuna reilusti yli 80 % elektroniikkajätteestä päätyy joko kaatopaikoille tai epävirallisiin kierrätyskeskuksiin, erityisesti Aasian ja Afrikan maihin, joissa elektroniikkaromua puretaan usein ilman suojavarusteita. Tämä johtaa sekä terveyshaittoihin että raskasmetallien ja muiden vaarallisten aineiden päätymiseen luontoon. Esimerkiksi Länsi-Afrikassa on isoja alueita, joissa epäviralliset romunkerääjät käsittelevät paljain käsin käytettyä elektroniikkaa polttamalla tai happokylvyillä, mikä aiheuttaa merkittäviä terveys- ja ympäristöongelmia.

3. Kuljetuksen ympäristövaikutukset paisuvat
Black Friday -alennukset yllyttävät aivan erityisesti verkko-ostoksiin, mikä lisää tuotteiden kuljetuksesta aiheutuvia päästöjä. Verkko-ostamisen ympäristövaikutuksia kasvattavat tuotepalautukset; on tutkittu, että noin 30 % verkkokaupasta ostetuista vaatteista palautetaan ja niistä iso osa päätyy suoraan jätteeksi. Suomessakin Black Friday -ostohuuman aiheuttamien tilausten ja tuotepalautusten on jo useampana vuonna uutisoitu ruuhkauttaneen kuljetuspalvelut.

4. Kertakäyttökulttuuri ja halpatuotanto kukoistavat
Black Friday ruokkii kertakäyttökulttuuria, jossa ostetaan herkästi uutta sen sijaan, että vanhat tavarat käytettäisiin loppuun tai niitä korjattaisiin.

Huokeita hintoja hehkuttava Black Friday kiihdyttää erityisesti halpatuotantoa, jossa ympäristövaikutuksiin tai ihmisoikeuksiin kiinnitetään vain hyvin heikosti huomiota. Halpatuotannon hiilijalanjälki on valtava, ja sen vaikutukset ulottuvat sekä maaperän, vesistöjen että ilman saastumiseen.

Maailmassa tuotetaan joka vuosi tolkuttomat määrät tarpeetonta tavaraa, josta osa jää myymättä. Nopean trendikierron
muotiala on yksi suurimmista "ylituotannon" aiheuttajista. Arvioiden mukaan maailmanlaajuisesti noin 30–40 % vaatteista jää myymättä. Tämän seurauksena joka ikinen vuosi miljoonia tonneja käyttämättömiä (etenkin halpatuotettuja) vaatteita poltetaan tai heitetään kaatopaikoille, koska niiden kierrättäminen koetaan liian kalliiksi. Tästä räikeä esimerkki on Pohjois-Chilessä sijaitseva Atacaman autiomaa, jonne kuskatut jättimäiset tekstiiliylijäämäröykkiöt näkyvät jopa satelliittikuvissa.

YK:n mukaan muotiala tuottaa vuosittain noin 92 miljoonaa tonnia tekstiilijätettä, josta merkittävä osa on uusia, myymättömiä tuotteita. Etenkin halpamuodilla onkin todella kallis hinta. Se maksetaan esimerkiksi Araljärven kuivumisena (puuvillatuotannolla oli merkittävä rooli tässäkin ihmisen aiheuttamassa ympäristökatastrofissa).

Älä osta mitään -päivä

Vähemmälle huomiolle on jäänyt, että yhtä aikaa Black Fridayn kanssa on Suomessakin jo vuodesta 1999 saakk vietetty Älä osta mitään -päivää. Kanadasta alkunsa saaneen, kulutuskulttuuria ja materialismin kasvua protestoivan “Buy Nothing Dayn” toi Suomeen aikoinaan Luonto-Liitto.

Älä osta mitään -päivän tarkoituksena on kiinnittää huomiota ylikulutukseen ja sen ympäristövaikutuksiin, kuten luonnonvarojen ehtymiseen ja ilmastonmuutokseen.

Marraskuun viimeinen perjantai onkin sangen erinomainen ajankohta
kulutustottumustensa tutkailemiseen. Mistä ostohalumme kumpuavat? Mitä merkityksiä, tunteita ja tarpeita ostamiseen liittyy?

Miksi ostamme tavaroita, joita emme oikeasti tarvitse?

Ostetaan vaikka sika säkissä, kun kerran halvalla saa! Ihmisen inhimillinen taipumus huokeiden hintojen aktivoimaan hamstraamiseen juontaa juurensa varsin monenlaisten tunteiden ja tarpeiden vuorovaikutuksesta, joka ohjaa käyttäytymistämme ja päätöksiämme.

1. Säästöjen harha ja niukkuuden illuusio
Ihminen kokee voimakkaan tunteen säästöstä, kun jotain ostetaan alennettuun hintaan, vaikka kyseessä ei olisi todellinen tarve. Tämä on säästöharhan (engl. perceived savings bias) ja niukkuuden illuusion tulosta: alennettu hinta luo vaikutelman, että ostos on tilaisuus, johon kannattaa tarttua ennen kuin se 'katoaa'. Tämä psykologinen mekanismi pohjautuu pelkoon vaille jäämisestä ja menettämisestä: ihminen kokee tarvetta ostaa äkkiä, ettei hän menettäisi tilaisuutta säästää.

2. Dopamiinivälitteinen palkkiojärjestelmä ja mielihyvä
Alennusmyynneistä ostaminen aktivoi aivojen dopamiinivälitteisen palkitsemisjärjestelmän, joka tuottaa mielihyvää ja nostaa ihmisen mielialaa. Ostaminen koetaan usein palkitsevaksi teoksi, joka tuo mukanaan hetkellisen mielihyvän kokemuksen. Alennuksen tai erityisen edun saaminen toimii kuin 'palkkio', joka vahvistaa impulsiivista ostokäyttäytymistä. Myös ostamisen suhteen ihminen voi jäädä “dopamiinikoukkuun”.

3. Status ja sosiaalinen vertailu
Kuluttaminen liittyy myös osittain statuksen tavoitteluun. Kun joku ostaa jotain halvalla, hän voi kokea 'saavansa jotain ylimääräistä' ja tuntea itsensä sosiaalisesti arvokkaammaksi. Lisäksi vertailu muihin vaikuttaa: jos alennusmyyntejä mainostetaan laajasti tai niiden ympärillä on sosiaalista sutinaa, syntyy tunne, että muutkin ostavat, mikä lisää painetta tehdä itse samoin.

4. Tarpeiden manipulointi ja kulutuksen perustelu
Alennusmyynteihin liitetään usein tunne siitä, että alennuksista ostetut tuotteet voivat olla hyödyllisiä 'myöhemmin', vaikka todellista tarvetta ei juuri sillä hetkellä olisikaan. Tätä kutsutaan rationalisoinniksi: ostosta perustellaan mahdollisesti tulevaisuudessa ilmenevällä tarpeella, jolloin päätös tuntuu perustellulta.

5. Tunteiden säätely ja stressin hallinta
Ostaminen voi toimia myös keinona säädellä hankaliksi koettuja tunteita, kuten stressiä, tylsyyttä tai ahdistusta. Psykologiassa tätä kutsutaan kompensoivaksi kuluttamiseksi (engl. compensatory consumption), missä ostaminen saa aikaan helpottuneisuutta ja lievittää hetkellisesti epämiellyttäviä tunteita.

Valinnat vaikuttavat

On aivan selvää, että jokainen tekomme saa aikaan jotain — valintamme siis vaikuttavat. Ennen hankintoihin ryhtymistä kannattaakin pohtia, edistääkö kyseinen ostos sellaisen maailman rakentumista, jota itse haluaa tukea. Lisääkö vai vähentääkö ostos kärsimystä maailmassa? Edistääkö vai estääkö ostos hyvän toteutumista?

Me Ole Hyvän verkkokaupassa emme osallistu Black Friday -vouhotukseen vaan vietämme marraskuun viimeisellä viikolla Green Weekiä. Tällä vihreällä viikolla (ja oikeastaan koko marraskuun ajan) nostamme kanavissamme esiin teemoja ja toimijoita, jotka liittyvät ekologisuuteen, luonnon varjelemiseen ja kohtuullisen kuluttamisen elämäntavan edistämiseen.

Me kaikki elämme parhaillaan luontokadon ja ilmastonmuutoksen aikaa, jona ekologisten resurssien hupeneminen alkaa olla käsinkosketeltavaa. Aikaa ei ole hukattavaksi vaan kulutuksen kohtuullistaminen on välttämätöntä. Vaikka yksi ihminen ei kykenekään ratkaisemaan jättimäisiksi paisuneita ongelmia, me kaikki yhdessä saamme valtavan paljon aikaan.

Ollaan siis hyviä yhdessä!