Miten säilyttää mielenrauha kaoottiselta tuntuvassa maailmassa?

Miten olla murehtimatta liiaksi, kun maailma murjoo, arki ankeuttaa ja media tulvii toinen toistaan ikävämpiä asioita? Tässä liuta näkökulmia ja elämänohjeita, jotka auttavat suojaamaan mieltä liialta huolehtimiselta ja säilyttämään hyvinvoinnin haastavassa maailmassa.

Optimismin ytimessä on odotus, että tulevaisuudessa tulee tapahtumaan hyviä asioita — näytti nykytilanne miltä tahansa. Optimismi onkin varsin vanttera vastavoima silloin, kun maailma tuntuu raskaalta ja media täyttyy huonoista uutisista. On tärkeää ymmärtää, ettei optimismi tarkoita todellisuuden kieltämistä tai naiivia uskoa siihen, että kaikki järjestyy itsestään. Se on tapa suhtautua haasteisiin niin, että ne eivät vie kaikkea energiaa, vaan jättävät tilaa toivolle ja toiminnalle.

Tiesitkö muuten, että optimismi on suurelta osin opittua? Vaikka se onkin suhteellisen pysyvä luonteenpiirre, se on vain osittain perinnöllistä. Valoisampaa katsantokantaa voi siis harjoitella.

1. Mielen selektiivinen suodatin (Positiivinen psykologia)
Keskity tietoisesti hyvään. Vaikka emme voi kontrolloida kaikkea, mitä maailmassa tapahtuu, voimme valita, mille annamme huomiomme. Kun harjoittelee huomaamaan hyvät asiat, niiden määrä tuntuu lisääntyvän kuin itsestään.

LISÄVINKKI: Kaikkia uutisia ei ole tarpeen ahmia. Kun hallitsemme aistejamme ja kulutamme mediaa tietoisesti, voimme suodattaa negatiivista uutistulvaa ja keskittyä myös myönteisiin ja rakentaviin asioihin.

2. Kiitollisuus tekee elämästä kevyempää (Positiivinen psykologia)
Päivittäinen kiitollisuuden harjoittaminen auttaa siirtämään fokuksen siihen, mikä elämässä on hyvin. Pidä kiitollisuuspäiväkirjaa; kirjoita joka ilta ylös kolme asiaa, joista olet päivän aikana ollut kiitollinen – tämä yksinkertainen harjoitus voi merkittävästi lisätä onnellisuutta. Kiitollisuuden aiheita kirjatessaan havaitsee vääjäämättä, että moni asia maailmassa on sittenkin mallillaan.

3. Luonto parantaa ja palauttaa (Ekopsykologia)
Ihminen ei ole syntynyt ravaamaan oravanpyörässä jatkuvan informaatiotulvan keskellä vaan olemme syntyneet osaksi luontoa. Ei olekaan ihme, että luontoyhteyden vaaliminen vähentää tutkitusti stressiä, ahdistusta ja negatiivisia ajatuksia. Jo pelkkä puistossa tallustelu tai meren aaltojen katselu voi auttaa mieltä rauhoittumaan ja ihmisolentoa palautumaan arjen paineista. Metsän siimeksessä samoilu saa asiat asettumaan mittasuhteisiinsa.

VINKKI: Puun halaaminen voi äkkiseltään tuntua hörhöilyltä, mutta sitä kannattaa ehdottomasti kokeilla. Saattaa hyvinkin olla, että yllätyt rauhoittavasta ja maadoittavasta vaikutuksesta.

4. Toiminta luo tunnetta (Behaviorismi)
Usein odotamme parempaa oloa ennen kuin toimimme, mutta behaviorismin periaatteet kehottavat tekemään päinvastoin: toimi ensin, tunne myöhemmin. Jos esimerkiksi olo on alakuloinen ja ankea, etkä jaksaisi lähteä ulos, juuri liikkeelle lähtö hyvin todennäköisesti kohottaa mielialaa. Tästä on hyötyä etenkin, kun negatiiviset ajatukset uhkaavat lamaannuttaa.

5. Tapahtumat eivät määritä sinua, vaan reaktiosi niihin (Stoalaisuus)
Stoalainen ajattelutapa muistuttaa, että ulkoiset tapahtumat ovat neutraaleja – ne eivät itsessään ole hyviä tai huonoja, vaan meidän asenteemme ja tulkintamme tekevät niistä sellaisia. Kun harjoitamme mielenrauhaa ja hyväksymme, ettemme voi kontrolloida kaikkea, ahdistus vähenee.

LISÄVINKKI: Valitse reaktiosi kuin mestarikokki valitsee mausteensa. Jokapäiväisessä elämässä kohtaamme ahdistavilta ja kohtuuttomiltakin tuntuvia tilanteita, mutta voimme valita, miten reagoimme. Stoalainen viisaus neuvoo miettimään ennen reaktiota: "Onko tämä vaivan arvoista?" Usein huomaat, että vastaus on "ei". Olennaista on myös osata erottaa asiat, joihin voimme vaikuttaa ja ne, joihin emme. Energia kannattaa suunnata asioihin, joihin meillä on vaikutusmahdollisuuksia.

6. Elä hetkessä ja katso asioita etäältä (Zen-filosofia)
Mielessä vellovat huolet ja ahdistuksen aihiot liittyvät usein menneisyyteen tai tulevaisuuteen. Zen-filosofia kehottaa olemaan läsnä tässä hetkessä ja tarkastelemaan ajatuksia kuin pilviä taivaalla – ne tulevat ja menevät, mutta eivät määrittele meitä. Meneillään olevaan hetkeen keskittyminen saa huomaamaan, että juuri tällä hetkellä asiat ovat hyvin.

LISÄVINKKI: Muista hengittää! Sangen simppeli hengitysharjoitus on käytännöllinen keino tyhjentää mieli turhista huolista. Yksinkertainen harjoitus, kuten 4-7-8-menetelmä (hengitä sisään neljä sekuntia, pidätä seitsemän sekuntia, puhalla ulos kahdeksan sekuntia), voi tuoda mukanaan välittömän rauhan ja levollisuuden tunteen.

7. Rakenna mieleesi "turvapaikka" (Positiivinen psykologia)
Luo itsellesi paikka tai mielikuva, johon voit vetäytyä erityisen stressaavina ja huoltentäyteisinä hetkinä. Se voi olla esimerkiksi luonnonmaisema, muisto tai rauhoittava hengitysharjoitus. Kun haastavat ajatukset valtaavat mielen, voit aina palata tähän turvapaikkaan.

8. Opi nauramaan elämän absurdeille puolille (Zen & Stoalaisuus)
Maailma on täynnä epäloogisia ja joskus suorastaan huvittavia asioita. Sen sijaan, että suhtaudumme kaikkeen vakavasti, voimme ottaa huumorin mukaan elämään. Monet zen-mestarit ja stoalaiset filosofit kannustavat kevyempään, leikkisämpään asenteeseen. Kun elämää ei ota niin raskaasti, huolten taakka ja koko oleminen kevenee.

9. Ystävällisyys muita kohtaan vahvistaa omaa mieltä (Positiivinen psykologia)
Kun maailma tuntuu kovalta, voimme valita olla itse lempeitä. Pienet teot – hymy, ystävällinen sana, kiitollisuuden ilmaiseminen – eivät ainoastaan paranna toisten päivää, vaan ne lisäävät myös meidän omaa hyvinvointiamme.

LISÄVINKKI: Vähintään yhtä tärkeää on olla lempeä ja ystävällinen myös itselle. Itsemyötätunto on arjen haasteissa selviämisen supervoima, jonka tärkeyttä ei pidä vähätellä.

10. Ajattele kuin antropologi – Ulkopuolinen näkökulma elämään (Kulttuuriantropologia)
Antropologit tarkastelevat ihmisten toimintaa ulkopuolelta, ilman nopeita tuomioita. Samoin me voimme tarkastella omia huoliamme etäältä: "Miltä tämä tilanne näyttäisi, jos en olisi itse siinä mukana". Tämä auttaa erottamaan tunteet ja tosiasiat toisistaan sekä vähentämään ylireagointia.

11. Epätäydellisyyden hyväksyminen – Wabi-sabi (Japanilainen filosofia)
Wabi-sabi on japanilainen ajattelutapa, joka korostaa epätäydellisyyden, keskeneräisyyden ja elämän hetkellisyyden kauneutta. Sen sijaan että pyrkisimme hallitsemaan kaikkea ja tavoittelisimme täydellisyyttä, voimme hyväksyä elämän säröt ja muutokset osana luonnollista järjestystä.

12. Yhteisöllisyys ja sosiaalinen pääoma – Me emme kanna kuormaa yksin (Sosiologia ja evoluutiopsykologia)
Ihminen on laumaeläin, ja sosiaaliset suhteet ovat keskeinen hyvinvoinnin lähde. Ongelmia ei tarvitse kohdata yksin – kun jaamme huolemme luotettaville ihmisille, ne usein kevenevät. Lisäksi ystävällisyys ja muiden auttaminen tuovat mielihyvää ja vahvistavat resilienssiä.

LISÄVINKKI: Kaikkia maailman murheita ei ole tarkoitettu meidän kannettavaksemme. On tärkeää tunnistaa, mihin asioihin voimme vaikuttaa ja mihin emme – ja osata sanoa "ei" silloin, kun jokin vie liikaa energiaa ilman vastaavaa hyötyä.

13. Kaiken muuttuvuus – Anicca (Buddhalainen maailmankuva ja neurotiede)
Buddhalaisuudessa anicca tarkoittaa kaiken olevan jatkuvassa muutoksessa. Tämä ajatus tukee myös neurotieteellistä ymmärrystä siitä, että tunteet ja tilanteet eivät ole pysyviä. Jos koemme stressiä tai huolta, se ei jää ikuisesti – kaikki menee ohi ajallaan.

14. Oman mielen ohjelmointi – Neuroplastisuus ja ajattelun harjoittaminen (Aivotutkimus ja kognitiivinen tieteet)
Aivot muokkautuvat sen mukaan, miten niitä käytämme. Jos keskitymme jatkuvasti huoliin, aivot oppivat tekemään siitä oletusasetuksen. Toisaalta, jos harjoittelemme myönteistä ajattelua, kiitollisuutta ja tietoisia taukoja negatiivisista uutisista, voimme kirjaimellisesti ohjelmoida aivomme toimimaan rauhallisemmin ja positiivisemmin.

Pienet, jokapäiväiset hyvät teot ovat tärkeitä. Muista kiittää itseäsi hyvistä valinnoista, jotka auttavat rakentamaan parempaa maailmaa. Jokainen Ole Hyvä - tuote on pieni askel parempaan päin.